Sissin blogi -

Osa 8: Fyysinen valmistautuminen ennen matkaa

Kun noin kaksi vuotta sitten aloin suunnitella pyörämatkaa halki Latinalaisen Amerikan, oli ainoa suuri huolenaiheeni se, miten kuntoni kestäisi yhtäjaksoisen polkemisen. Täysin rapakunnossa en ollut, sillä harrastan aktiivisesti kiipeilyä, mutta satulan selässä en ollut koskaan viettänyt 60:tä kilometriäkään. Myöskään ultramarathonin kaltaiset kestävyysurheilulajit eivät ole koskaan kuuluneet päivittäisiin (tai edes viikottaisiin) aktiviteetteihini. Minulla ei toisin sanoen ollut minkäänlaisia meriittejä pyöräilyn vaatimasta fyysisestä koetoksesta selviytymiseen – tai näin kuvittelin.

IMG_6626_800

Tuhansien tai kymmenien tuhansien kilometrien pyörämatka kuulostaa monen (mukaan lukien matkaa edeltävän itseni) korvaan haastavammalta kuin mitä se käytännössä onkaan. Tosiasia on kuitenkin se, että lähes kaikki osaavat sekä pyöräillä että taluttaa pyörää, niin ylä- että alamäessä, sateessa, tuulessa, hiekalla kuin asfaltillakin. Pyörämatkalla näitä vain täytyy mahdollisesti tehdä hieman haastavammissa olosuhteissa kuin koti-Suomessa, hieman painavampien kantamusten kanssa (Andeilla, monsuunisateessa, mutavyöryn keskellä…).

Muistan elävästi päivän, jolloin lentokoneeni laskeutui hieman yli vuosi sitten Etelä-Amerikan etäisimmän kaupungin, Ushuaian, lentokentälle. Ennen lopullisen päätepisteen saavuttamista katselin ilon- ja pelonsekaisin tuntein allani aukeavaa, aution vihreää Patagoniaa, jossa ei neljään tuntiin näkynyt tien tietä tai talon taloa, puhumattakaan suuremmista kaupungeista tai edes pienistä kylistä. Olin kyllä tiennyt Etelä-Argentiinan olevan tyhjää, mutta että näin tyhjää…? Olin kirjaimellisesti matkalla keskelle ei-mitään.

En osaa edes kuvitella, miten olisin selvinnyt ensimmäisestä kuukaudesta ilman Antti Aittolan pyöräilyseuraa. Pelagolla maailman ympäri polkeneella Antilla kun oli huomattavasti enemmän kokemusta ja näkemystä siitä, mitä retkipyöräilyssä ja siihen liittyvissä oheistoiminnoissa pitää ottaa huomioon (vedet, ruoat, telttapaikka, tulen viritys…). Lisäksi hän oli periksiantamattomuudellaan loistavaa seuraa tilanteessa kuin tilanteessa: niin voimakkaassa vastatuulessa kuin jääkylmässä vuoristossa, joissa itse olin kerran jos toisenkin lähellä menettää paitsi hermoni myös huumorintajuni.

Sissin blogi vastatuulessa

Ensimmäisenä päivänä poljimme Antin kanssa 70 kilometriä, joista suurin osa nousua. Olin etukäteen suunnitellut aloittavani matkan varovasti, totuttaen lihakseni vähitellen uudenlaiseen treeniin. Tulimaan lumipeitteiset huiput eivät kuitenkaan jättäneet minulle vaihtoehtoja; kun vuoria on edessä, niiden yli on poljettava. Ja kun vuorilla on vielä lunta, niiden yli haluaa polkea kumman nopeasti. Niinpä minä ja Antti poljimme minkä jaloistamme pääsimme, kunnes en yksinkertaisesti pystynyt enää.

Kolmen päivän vuoristopyöräilyn jälkeen aloin ymmärtää, miksi pyörän välttely ennen pitkää pyörämatkaa ei kenties ole maailman paras idea. Polviini sattui niin paljon, että toivoin, että olisin valmistellut kehoani etukäteen vuoriston ja vastatuulen varalle. Suomessa ystäväni olivat varovasti yrittäneet kysellä minulta, eikö minun kannattaisi hieman treenata, mutta vastaukseni oli ollut: “miksi? Kohtahan poljen joka päivä! Mieluummin keskityn vielä hetken kaikkeen muuhun kuin pyöräilyyn.”

Sissin blogi tauolla vuorilla

Tunnen monta retkipyöräilijää, jotka ovat lähteneet matkalle aivan kuin minä: vailla minkäänlaista etukäteisvalmistelua. Monella heistä ei ole myöskään ollut alkumatkalla lainkaan ongelmia, koska ovat voineet lähteä maltillisesti liikkeelle ja edetä juuri niin hitaasti kuin oma fysiikka on vaatinut. Mikäli pyörällä on kuitenkin heti ensimmäisinä päivinä tarkoitus ylittää korkeita vuoria tai polkea voimakkaassa vastatuulessa, kannattaa etukäteistreeniä harkita vakavasti: jo 20 kilometriä ylämäkiä sisältävää polkemista päivässä riittää totuttamaan lihakset tulevaan rasitukseen.

Sissi

Sissi Korhonen on kulttuurienvälisen viestinnän ammattilainen, urheiluhieroja ja bloggaaja, joka rakastaa kiipeilyä, pyöräänsä ja uusiin ihmisiin tutustumista.

Pyörä: Pelago Stavanger

Seuraa Sissin matkaa myös hänen omilla sivuillaan:

Blogi: www.strangerless.com

Facebook: www.facebook.com/strangerless